Muista vain, että olet niin... turha? Hyödytön? Alhaalla ettei sulle tarvitse edes kertoa totuutta. Se riittää että jättää roikkumaan tyhjän päälle. Koska miksi ansaitsisit kuulla sitä, mitä pitäisi? Sitä, ettet ole tarpeeksi hyvä. Sitä, ettet kelpaa. Sitä, että ehkä olisi parempi vain poistua koska poltat itsesi tulella leikkiessäsi pahasti, pahasti, pahasti. Ja se sattuu, sattuu, sattuu.
Aamusi alkaa ahdistuksella ja pahalla ololla. Suunnitelmilla, joista et kerro koska siitä ei puhuta. Joku päivä, tarpeeksi rohkeutta kerättyäsi, ehkä teet jotakin. Poistut. Lakkaat tuottamasta itsellesi tuskaa.
Mutta tuskaahan haluat itsellesi aiheuttaa, eikös niin ole? Haluat avata ranteet, haluat näyttää koko maailmalle, kuinka paha olo sinulla on. Muttet tee sitä, et, koska et uskalla. Et halua tulla leimatuksi hulluna. Et halua vaikuttaa epänormaalilta. Tai heikolta. AINA KUULUU PÄRJÄTÄ. Yksin.
Et kelpaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti