There's something cold and blank behind her smile

Tuntuu niin feikiltä.
Valheelliselta.

Mutta kun ei ihmisille saa aiheuttaa pahaa mieltä omalla ahdistuksellaan.
Pitää olla... sopiva. Ajatella muiden tunteita.

"You were from a perfect world
A world that threw me away today"

Pitäisi lakata vellomasta itsesäälissä ja ottaa itseä niskasta kiinni. Mutta ei. Kun ei voi. 

Kaikki sattuu liikaa.

My smile's a chainlink fence that I have put up

Päivä kului taas aidon ja epäaidon välimaastossa.

Tuntuu pahalta, niin pahalta, välillä, hetkittäin tulee hyvä olo ja sitten paluu takaisin syvyyteen, surujen suohon.
En osaa kirjoittaa, sanat tulevat ulos tönkköinä. Haluaisin kertoa niin paljon kaikkea, mutten osaa, en halua myöntää, en halua --- totuuden tulevan esille, niin kai sen voisi sanoa.

Synkkä synkkä salaisuus, mitä en vain voi myöntää koska se rikkoisi - minut? Jonkun muun? Kaiken?

Ja tuntuu niin niin niin pahalta etten voi olla surematta itseni puolesta.

Ja salaa toivon ja pelkään ---

I have to look up just to see hell

Hajosin kotiin päästyäni.

Koko päivän olen mennyt iloisella ilmeellä, välillä feikisti, välillä jopa oikeasti iloisesti. Iltaa kohti rupesi mieliala laskemaan synkkiin syvyyksiin ja lopulta, heitettyäni Heikin kotiin, painui olo kokonaan miinukselle. Ovenavaus meinasi jyrätä kissat, oven suljettua alkoi itku.

Ja se kipu. Se painava, raskas taakka joka sattuu ja vetää alemmas ja alemmas ja alemmas.

Itken yksinäisyyttäni, kukaan ei ole lohduttamassa. Itken pelkojani, en tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. En usko sen tuovan mitään hyvää. En tiedä ensi vuodesta, en haluaisi enää lähteä Japaniin, mutta pelkään jäädä. Pelkään, että kipu kasvaa liian suureksi. Jalka on paketoitu sideharsoihin, haluaisin repiä ne irti ja antaa haavojen tulehtua ja muuttua kamaliksi arviksi. Mitä väliä, kukaan ei kuitenkaan ikinä tule rakastamaan sinua, sanoo ajatukseni, mikset tekisi niin? Mikset tuhoaisi itseäsi kokonaan, jolloin olisi jokin ulkoinen syy, mikset kelpaa kenellekään. Nyt vika on vain ja ainoastaan persoonassasi.

"I don't care if it hurts
I want to have control
I want a perfect body
I want a perfect soul

I want you to notice
When I'm not around
You're so fuckin' special

I wish I was special"

Olen umpikujassa. Yksin. Ypöyksin.
Ja niin se tulee aina olemaan.

"Whatever makes you happy
Whatever you want
You're so fuckin' special
I wish I was special

But I'm a creep, I'm a weirdo
What the hell am I doing here?
I don't belong here
I don't belong here"

Tällaisina hetkinä sitä vain vihaa elämää.

The Dead Skin

Silmiä särkee itkemisestä.
Päätä särkee väsymyksestä.
Jalkaa särkee viilloista.
Sydäntä särkee olemassaolo.

Enkä edelleenkään osaa lopettaa luottamista.

We're tasteless but taste good

Ajattelen liikaa.

Liikaa liikaa liikaa lopeta ajattelu, ei ole muita mahdollisuuksia kuin tämä yksi!

Ajattelen liikaa vääriä asioita.

Pidä ajatuksesi kurissa, älä kuvittelekaan että mikään muuttuisi!

Enkä millään pysty lopettamaan, vielä se pieni toivonkipinä jossakin syvällä yrittää pitää itseään hengissä.

LOPETA!

Älä usko, älä toivo, älä rakasta.
Lopeta ennen kuin on liian myöhäistä.
Koveta itsesi, koveta sydämesi. Älä odota mitään. Silloin et pety.

Ihan itsesi takia, lopeta hyvän sään aikana.

Vihaan itseäni ja ajatuksiani, sillä tiedän vain satuttavani itseäni. Enkä kestä henkistä kipua.

Silmät ovat sielun peili
en näe toisella
siinä on roska

tai kaksi

ja ulkona on niin kovin pimeää

The scab removed, revealing what was.

Olen vain niin rikki. Henkisesti täysin mukiloitu, palasina. Särkyneenä.
Fyysisesti 20 uutta naarmua ranteessa ja nilkassa.

"If you're gonna weep, keep it from sunshine,
so no one sees"

Ja en vain enää jaksa yhtään. En jaksanut ennenkään, mutta nyt tuntuu vielä raskaammalta. En osaa pukea sanoiksi mitä tunnen. Tai mitä en tunne. En saa ajatusten päistä kiinni, kaikki on sekavaa, solmussa. Haluaisin eristää itseni pois vain tunteakseni itseni entistä yksinäisemmäksi.


"My mistake was to put you first
Deceitful bubble was so soon to burst
I asked you - believe in just us
Now my faith lie in mine own justice"

- Peter Steele

Enkä voi olla inhoamatta itseäni.

Typerä, itsekäs ja kaikin puolin vain tyhmä.

Anesthesia

"Like a flash of light in an endless night
Life is trapped between two black entities
'Cause when you trust someone, illusion has begun
No way to prepare, impending despair

Did one say so cruel: "Tis better to love than lose"
Ignorance is bliss - wish not knew your kiss
So many times been burned, this lesson goes unlearned
Remember desire only fuels the fire - liar

Betwixed birth and death, every breath regret
I pity the living, envy for the dead
Emotionally stunned, in defense, I'm numb
I'd rather not care than to be aware - be scared

I don't need love

Are a thousand tears worth a single smile?
When you give an inch, will they take a mile?
Longing for the past but dreading the future
If not being used, well then you're a user and a loser

World renowned failure at both death and life
Given nothingness, purgatory blight
To run and hide, a cowardly procedure
Options exhausted, except for anesthesia - anesthesia

I don't feel anything."

- Peter Steele

Jokin päivä vielä opin. Jokin päivä.