“This truth: that he, the avatar of light, Supreme Master of the Jedi Order, the fiercest, most impeccable, most devastatingly powerful foe the darkness had ever known...

just-

didn't-

have it.”

― Matthew Stover, Star Wars Episode III: Revenge of the Sith

lauantai 26. huhtikuuta 2014

(Chase them away)



Joo niinku hyvää viikonloppua ja silleen.

Heräsin jo kuuden aikaan töihin, jossa join teetä ja loppupäivän kiertelin ympäri koulun pihaa tietäväisen näköisenä. En ollut kauhean vakuuttava, valitettavasti... Loppupäivä menikin migreenissä makoillessa, ja kun se oli ohi, alkoi South Park ja mättö -putki. Ja nyt oon eristäytynyt tänne, koska eräs toinen päätti, että nyt on hyvä aika opiskella ensi viikon tenttiä varten.

Ja sitten muuta... Joka aamu on ahdistanut. Välillä ahdistaa illallakin. En ole viillellyt, mutta reidessä on uusia naarmuja. Mutta ei niitä lasketa. Eivät ne ole viiltoja, vaan naarmuja.

Huomenna on sitten vapaapäivä, jonka jälkeen taas töihin. Nyt täytyy sitten nukkua kahden yön edestä.

Olen ollut kovin yksinäinen, mutten uskalla ottaa kehenkään yhteyttä, koska olen edelleen täysin varma, ettei kukaan minua halua nähdä. En tiedä mistä tämä ajatus on päähän pälkähtänyt, mutta poiskaan sitä en saa.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

I painted all your picutres red

Jaha, ei tännekään(? mihin muuallekaan?) ole hetkeen tullut kirjoiteltua. Muttamutta.

Niin...

Koulu on ohi, työharjoittelu on alkanut. Eilen olin niin ahdistunut jännittynyt, että luin itselleni iltasaduksi japanin kielioppia. Se ja melatoniini on ihan toimiva yhdistelmä. Aamulla ahdisti jännitti senkin edestä, kunnes lopulta huomasin, että olin melkein myöhässä. Pää kolmantena jalkana kipaisin autolle, ja kiisin Paraisille.

Päivä oli ihan kiva. Ruoka on ilmaista - ja hyvää.

Mutta voih!, mihin energiani (lol mikä energia?) oikein katosi päivän aikana?


Kyllä, kyllä... näinhän se on.

Olin kotiin saapuessani aivan rättiväsynyt, mutta silti polkaisin terapiaan. Ja mokoma jokiranta on täynnä ihmisiä näin - hrr - kesäisin.
Aloitin sitten Ni no Kunin alkuperäisen version. Menee jälleen kerran sillä "no ymmärsin puolet nii ehkä tää nyt menee tälleen", koska olen liian laiska kaivelemaan sanakirjaa n. puolentoista sanan välein. Eiköhän se ole tärkeintä, että ymmärtää suurin piirtein kaiken.... Ainakin biletin mielessäni joka kerta, kun osasin jonkun oikean lauseen. Ja lauantaina japani-iltamassa ymmärsin joka toisen sanan (keskimäärin). Eiköhän sekin ole ihan hyvin.



Joo tuli vähän Ni no Kuni -teemaista, koska olen pärissyt sitä tässä tämän illan. Ja huomisen. Ja ylihuomisen. Tässähän ei ehdi pelata Oblivionia ollenkaan!

ps. Ilmeeni, kun erityisopettaja kehottaa mua menemään puhumaan välitunnilla yksinäisen näköisille lapsille:



(Onneksi niitä ei ollut siellä yhtään, en osaa puhua lapsille!)

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Jump! Bounce!

Nyt kun on näkynyt hirveesti näitä aakkospostauksia, ja koska olen mielikuvitukseton enkä keksisi tänne mitään kirjoitettavaa ilman kopiointia, niin teenpäs itsekin sellaisen. Ja tarvitsen tauon ulkoa opettelusta opiskelusta.

A - anime. Koska anime. Hopeanuoli, Pokémon, Ouran High School Host Club, Berserk, Barefoot Gen, Ghiblit... listaa voisi jatkaa (lähes) loputtomiin. Anime on ollut rakkaus lapsesta asti (vaikken sitä silloin tiennytkään).

B - banaani. Hedelmät, ei tullut muuta mieleen... Olen kyllä enemmän omenaihmisiä, mutta on banaanitkin hyviä.

C - CD-levy. Ostan edelleen. En osaa - enkä halua - kokonaan digitalisoida musiikinkuuntelua.

D - dwarf. Koska kuuntelen nyt Rhapsodya ja ainoa muu asia, joka D:stä tulee mieleen on "she wants the D"... Että joo. En ole koskaan ollut kääpiöiden suuri fani, vaikka puhuvatkin hauskasti. Olisin tietty voinut mainita myös Dragonlancen.

E - ehkä. En osaa päättää, en sitten millään. "Joo kyl ehkä varmaan joo ehkä" on peruslause.

F - foreach. Ohjelmointi on nykyisin koulussa niin tärkeää, ettei foreach-silmukkaa saa unohtaa!

G - Ghibli. Tutustutti oikeasti animeen. Miyazaki-sama on nero.

H - hedelmät. No taas. En elä ilman hedelmiä.

I - ilta. Mukavampi aika päivästä. Paitsi että monesti iltaisin väsyttää... Niin kyllä väsyttää aamullakin, eli ilta on parempi.

J - Japani. Tai japani, sekä maa että kieli. Elämäntapa, lähestulkoon. Harvoja asioita, johon jaksan keskittyä.

K - kirjat. Aiemmin mainittu Dragonlance, lisänä Potterit, Warcraft-kirjat, Poen teokset, Linnunrata-trilogia, asiakirjallisuus yms. yms. Kirjahyllyni on liian täynnä, tarvitsen uuden hyllyn.

L - lämpö. Palelen melko helposti. Rakastan villasukkia, eikä mikään ole mukavampaa, kuin kääriytyä peittoon kylmänä aamuna (eikä mikään ole kamalampaa kuin nousta lämpimästä sängystä ylös kylmään!). Mutta ei saa olla liian lämmintä, en pidä kuumastakaan.

M - Magic: The Gathering. Olen katu-uskottava, joten täytyy olla uskottavat harrastukset kuten MTG. Koulussa pelataan päivittäin, kortteihin on mennyt... hieman rahaa. Ei liikaa... vielä.

N - normaali. En tiedä yhtään, mitä sellainen on, mutta luulen, etten täytä sitä normia.

O - omena. No koska Granny Smith! Ja Oblivion, olen jäänyt pahasti koukkuun.

P - Pepsi Max. Ylläri? Ja Pokémon.

Q - quest. Niin paljon questeja kaikissa peleissä, sillä RPG on lempigenrejäni. Olisinpa tehnyt yhtä paljon tehtäviä oikeassa elämässä kuin peleissä...

R - RPG. Ei ase, vaan role-playing game. Aina (useimmiten) ei jaksa olla oma itsensä. Silloin on helpompaa vain olla joku, joka on paras kaikessa mihin ryhtyy.

S - Saw. Ja ne loput kuusi. Pidän niiden psykologisesta puolesta, moraalisesta pohdinnasta ja kaikesta näistä, mutta jostakin syystä muut ihmiset eivät tunnu piittaavan siitä, koska "ei siinä oo mitään semmosta". Eipä...

T - terapia. Kaksi kertaa viikossa (mutta ah niin kallista koska joka toinen kerta omalla kustannuksella). En tiedä, osaisinko olla enäää ilman. Ensi vuonna sen sitten näkee...

U - uni. Uni. UNI!!! Nukun paljon. Huonosti, hyvin, mielelläni, en-niin-mielelläni. Mutta oikeasti pidän nukkumisesta. Erityisesti jos näen hyviä unia. Jos saisin nukkua rajoittatta joka yö, nukkuisin noin 10-12 tuntia yössä. Se on se normaali(?) määrä mulle. Nytkin haukotuttaa jo.

V - valehtelu. En osaa. Ollenkaan. Paitsi ehkä viiltelystä... Ennemminkin jätän kertomatta kuin valehtelen.

W - WIGGLYTUFF!!! Tai World of Warcraft. Molemmat ovat tärkeitä.

X - Xerneas. Mutta se on Jonilla, sillä on Pokémon X. Mulla on Y. X on myös viides biisi System of a Downin Toxicityllä, mitä nyt kuuntelen. Joo, bändi vaihtui tässä välissä.

Y - yksinäisyys. Olisin voinut sanoa myös ystävät, mutta kun niitä on niin hirveän vähän, tämä tuntuu luontevammalta. Olen aina ollut yksin.

Z - Zurg. Toy Story nyt sattuu olemaan aikas hyvä. Ihan trilogiaksi asti.

Å - Åbo. (Tää olikin helppo kun tajusi missä asuu!)

Ä - Ääni. Vanhana musiikkilukiolaisena ja muutenkin musiikki-ihmisenä ääni on tärkeää. Kaikenlaisessa viestinnässä. Ja jotkin äänet ärsyttävät kovin!

Ö - Ööh. Öh? Ömm... Epämääräiset äännähdykset ovat erikoisalaani, koska olen liian laiska puhumaan.


Toivottavasti ette kärsineet, mulla ainakin oli hauskaa huomata kuinka tuskallista oli keksiä mitään!

ps. Oh doge, tässä ei ole edelleenkään isoja ääkkösiä näkyvissä.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

One more breath, the day will dawn

Väsyttää kovasti. Melatoniinilla saattaa olla osuutensa asiaan, toinen tekijä on se, että olen tänään(kin) herännyt aikaisin kouluun - vaikkakin tunnin myöhempään kuin normaalisti. Viimeisimmät monta tuntia olen harjoitellut - tai ainakin yrittänyt - huomiseen kokeeseen, mutta koska sitä saa yrittää kolme kertaa, en jaksa vielä olla kovin murheellinen siitä.

En ole muutenkaan jaksanut olla kovin murheellinen. Oikeastaan asiat ovat menneet kohtalaisen hyvin. Mitä nyt terapialasku (atm 149 €, ensi kuuta odotellessa) hieman kaivertaa mieltä, sillä kesätyöpaikkaa ei ole mailla eikä halmeilla. Mutta onhan tässä vielä aikaa...

Terapiassa pohdittiin, enkö pidä itseäni tarpeeksi arvokkaana saamaan uusia vaatteita. Vastaus on: en. Mutta teinpä sen silti. Ja syyllisyys nakuttaa päässä. Mutta kun!

Ajatus ei enää kulje. Ehkäpä se nukkuminen olisi kaikkein parasta.

ps. Jos olo on hyvä, niin miksi viillättää silti säännöllisin väliajoin? Tämäkö on nyt sitä riippuvuutta...

pps. Enemmän olisin kyllä huolissani kuivasta ihosta; heräsin eräs aamu siihen, että sääriin sattui - olin raapinut ne unissani niin pahasti rikki. Tämäkö sitä riippuvuutta ylläpitää..?

ppps. Huomasin äsken, että mun asiat eivät hirveästi muutu viikosta toiseen. Tästä näkee kuinka jännittävä elämä mulla on. Ja kuulemma kanit innostuvat lakritsista niin paljon, että ryhtyvät tappajakaneiksi vain saadakseen sitä lisää. Yritin etsiä jotain kivaa kuvaa tähän loppuun, mutten löytänyt. Valitan.