Annan itselleni luvan pelata, jos saan yhden tehtävän tehtyä. Sitten jonkin ajan kuluttua voin siirtyä seuraavaan tehtävään. Mutta miksi näiden täytyy olla niin kohtuuttoman vaikeita?
Pientä pahaa mieltä on ollut tänään, mutta ei mitään sen kummempaa. En muistanut eilen siitä mainita, mutta eilen, aamupäivällä, kun vein roskat ja kävin ostamassa Pepsi Maxia, tunsin oloni todella kummaksi. En ollut oma itseni... kaikki tuntui hieman unenomaiselta, aivan kuin en olisi ollut täysin läsnä. Nytkin rupeaa tuntumaan hieman siltä, väsyttää, mutta ei sitten kuitenkaan väsytä. Todellisuus liukenee jonnekin muualle, olen erilläni muista. Lievää dissosiaatiota, ehkäpä.... Kerran olen kokenut semmoisen "oikean" dissosiaation, en sen useammin. Tällaisia lievempiä, mistä ei oikein voi sanoa, että ovatko ne oikeasti mitään, koen huomattavasti useammin. Pää tuntuu oudolta, silmät tuntuvat oudolta. En tunne käsiäni kunnolla, ehkäpä joku muu kirjoittaakin tätä? No ei sentään, kyllähän mä nyt sen tiedän, että minä se olen, joka tätä kirjoittaa. Mutta silti, kaikki tuntuu jotenkin epätodelliselta.
Ehkä olen vain väsynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti