So glad for the madness

"From grief that creeps to wreathe the sun
In drapes inwove with deathshead wing
I thank God for the suffering"

Tänään halusin kuolla.

Oikein paljon paljon kuolla. Viime päivinä olen ajatellut yliannostamista, viiltämistä, läheistä moottoritien (ja junaradan) kulkevaa ylikulkusiltaa.

Mutta sitten kuitenkin. En ole uskaltanut kehdannut viitisnyt  edes naarmutellut reisiä, raapinut vain. Ilmeisesti olen raapinut sääreni arville, koska jäljet eivät ole lähteneet sitten millään.

Olen tuntenut itseni yksinäiseksi, tunnen ehkä jollakin tavalla edelleen itseni yksinäiseksi. Oudoksi, myös. Miksi mä ajattelisin itsemurhakeinoja jos en ole edes kunnolla masentunut? Millainen olo mulla oikeasti on? Tunnen oloni kovin sekavaksi.

"Love would have conquered all
Love would have conquered...

Hate"

- Dani Filth