Ei tänään tapahtunut kai mitään erikoista. Viimeksi olen kirjoittanut... viisi päivää sitten? No, ahdistutti koko loppuviikon. Myös masennutti. Terapiassakin oli näääin lähellä etten purskahtanut itkuun. Mutta kun mähän en itke, en itke, en en en.
Reidet naarmuilla, raavin naarmuja auki. Käsivarsiin naarmuja, haluan enemmän.
Mutta sitten toisaalta tänään on ollut ihan ookoo päivä. Ei ihmeellisyyksiä, japanin dialogikoekin meni yllättävän hyvin. Olen taas liian myöhään hereillä, vaikka piti mennä aikaisin nukkumaan. Ehkä sitten huomenna menen aikaisin nukkumaan...
Ehkä se angstimasennusahdistuskausi meni nyt jo ohi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti