Olen monta päivää keikkunut taas tutulla keinulaudalla: viiltääeiviiltääviiltääeiviiltääviiltääeiviiltää. Olen edelleen tyytynyt kynsiin ja näiden aiheuttamien naarmujen jälleenavaamiseen hakaneulalla. Ei kai sitä tarvitse laskea viiltämiseksi..?
Sain juuri raportin koottua, seuraavaksi on vuorossa matematiikan ihmeellinen maailma. Vektoreita täysin käsittämättömässä muodossa, fysiikka on helpompaa.
Näen joka yö painajaisia. Edellisyönä näin ruumiin. Viime yönä... en muista.
Ja silti koen voivani hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti