No, vietävästi on ehkä liian väkevä sana kuvaamaan tunnetta, joka on siellä jossain mutta joka on verhoutunut apatian latistavaan verhoon. Haluaisin nukkua enemmän mutta sängyn pehmeydestä huolimatta uni ei tule takaisin. Nälkä kurnii jatkuvasti mutta ei jaksa mennä kauppaan tai tehdä ruokaa.
Ei ole edes mitään kirjoitettavaa. Pelkkää apatiaa, surkeaa apatiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti