On se vain niin vaikeaa olla yksin. Ei vain pysty olemaan ilman päivittäistä ahdistusta. Näin unta, että Joni tuli kotiin mukanaan ihan ihmeellisiä tuliaisia. Oikeasti mukana on todella ihania tuliaisia, kuten pokemoneja, Tähtien Sotaa ja Totoro. Ehditään nähdä korkeintaan tunnin, parin ajan, sillä samana päivänä lähden itse Amsterdamiin. Mikä ajoitus sekin on?
Tänään olen jopa käynyt kaupassa ja keittänyt kananmunia. Olen piirtänyt ja kuunnellut musaa, ollut ahdistunut ja masentunut ja välillä ihan iloinen. Pakotin itseni ryhdistäytymään, joten pelasin hieman Pokemonia. Nyt taas odottelen tietokoneen virustarkastuksen loppumista. Mietin, menisikö nukkumaan vai pistäisikö musiikin soimaan ja jatkaisi piirtämistä. Ei sitä viitsi hiljaisuudessakaan piirtää, kun sitten rupean kuvittelemaan ääniä. Niin on vähän käynyt viime aikoina. Tai, en oikeastaan tiedä, että ovatko ne aitoja vai kuviteltuja - sehän siinä onkin hauskaa.
Katsoin Saw III -leffan uudestaan, se on ehkä paras ko. sarjan elokuvista. Tai ainakin yksi parhaimmista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti