"Sinä olet vain lelu! Tyhmä, typerä, merkityksetön lelu!"
Täysin arvoton. Käytettävä ja tarvittaessa poisheitettävä.
Haluaisin satuttaa itseäni fyysisesti, jotta henkinen kipu unohtuisi. Haluaisin niin kovin repiä ihon rikki, jättää pysyvät arvet, jotta muistaisin ikuisesti olla luottamatta kehenkään. Haluaisin niin syvät haavat, että menettäisin tajuntani ja kuolisin tietämättä sitä itse. Mutta se sattuu liikaa. Pelkään sitä. Jos uskaltaisin, en enää olisi täällä. Tuntuu, ettei elämällä yksinkertaisesti ole mitään hyvää tarjottavana.
Pelottaa. Pelottaa niin paljon. Pitäisi uskaltaa luottaa taas mutten vain pysty.
When it is broken, it will stay that way.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti