"Blame me, it’s me
Coward, a good-for-nothing scapegoat
Dumb kid, living a dream
Romantic only on paper"
Pääsen kotiin, ja mietin, miten sitä hajoaisi tällä kertaa.
Haluaisin puhua, mutta ketään ei ole.
On vain hiljaisuus. Yksinäisyys.
Päätä särkee. Huomaan jatkuvasti jännittäväni poskia, niskoja, hartioita. Puren hampaita yhteen huomaamatta sitä, ja tämä jännittää kaiken siinä ympärillä. Kaikki on kireää, keho rupeaa vastahankaan.
Näen kaupungilla hääseurueen ja ensimmäinen ajatukseni on, kuinka iloinen olisinkaan jos saisin polttaa nuo kaikki onnelliset ihmiset.
Jään illaksi yksin, enkä tiedä mitä se tulee käytännössä tarkoittamaan. Käsi on auki jo valmiiksi, miksei jatkaisi sitä... Välillä sitä miettii, miksi ihmeessä tuhoaa itseään kun siitä ei ole mitään hyötyä. Sitten paha olo ottaa vallan eikä kysele yhtään mitään.
"Wake up, mow the weed
You’d be nothing without me
Take my life if you have the heart to die
You bastards tainted my tool
Raped my words, played me a fool
Gather your precious glitter and leave me be
The Great Ones are all dead
And I’m tired, too
I truly hate you all!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti