lauantai 21. syyskuuta 2013
Our primrose path to hell is growing weed
Pudotus olikin nopeampi kuin luulin. Aamusta imuroinnin jälkeen tulokseton ohjelmointiyritys masensi pahasti, pakenin Azerothiin. Jotenkin päivä rullasi eteenpäin, illalla ruokaa tehdessäni en meinannut pysyä nahoissani, keskittymiskyky oli nollassa. Nyt sitten ahdistaa, haluan takaisin viimepäivien iloon, viihteeseen, onnellisuuteen. Ehkä joitakin ihmisiä ei ole tarkoitettu elämään onnellisena.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti